Tänä talvena Kempeleen lumenkaatopaikan portti on auennut harvakseltaan, mutta Iisalmessa lunta on kasattu noin 50 000 kuutiota. Kempeleessä portille asennettua kameraa hyödynnetään jopa sääolosuhteiden tarkkailuun.

Iisalmen keskustan tuntumassa olevalla teollisuusalueella sijaitsee alueen ainoa lumenkaatopaikka. Koska kaupunki on pinta-alaltaan kohtalaisen suuri, kerääntyy lumenkaatopaikalle runsaslumisena talvena melkoinen kasa lunta.

”Määrä vaihtelee paljon; joskus lunta ajetaan tänne 60 000 kuutiota ja joskus päästään 150 000 kuution lukemiin. Meidän lumenkaatopaikka ei ole välttämättä paras, mutta se on alueen ainoa”, sanailee Iisalmen kaupungin palveluksessa työskentelevä koneasentaja Marko Korolainen.

Korolainen näkee työpisteeltään lumenkaatopaikalle ja arvioi, että tänä talvena lunta on tuotu 50 000 kuution verran.

”Pari päivää sitten lunta tuli kuutisen senttiä, joten teitä aurattiin ja lunta ajettiin. Tänä talvena lumisateiden jälkeen on usein sadellut vettä, joten tuodut lumimäärät ovat normaaliin talveen nähden pieniä”, hän selventää.

Iisalmessa Tolotechin kulunvalvontajärjestelmä on avannut alueen porttia jo 12 vuoden ajan. Ennen järjestelmän käyttöönottoa lumenkaatopaikka oli vapaassa käytössä ja alueen ylläpitokulut otettiin kunnan kassasta. Nykypäivänä kuljettaja avaa alueen portin ajoneuvosta käsin kauko-ohjaimella tai PIN-koodin avulla ja kuutiomäärät kirjautuvat järjestelmään lavatilavuuksien mukaan. Lumenkaatopaikan toiminta rahoitetaan lumimaksulla, joka perustuu tuotuihin kuutiomääriin.

”Meillä porttia käyttää nelisenkymmentä eri kuljettajaa. Olemme olleet todella tyytyväisiä laskutuksen paikkansapitävyyteen. Järjestelmän käyttöönottovaiheessa esiintyneet pienet synnytyskivut saatiin nopeasti hoidettua ja sen jälkeen laskutus on vastannut tuotua määrää hyvinkin tarkasti”, Korolainen jatkaa.

Avainrumbasta etähallintaan

Kempeleessä ei lunta ole juuri tänä talvikautena näkynyt, joten Linnakankaan läjitysalueelle sitä on tuotu lähinnä vain katualueilta ahtaista paikoista taikka työmailta, joissa ei ole lumelle säilytystilaa. Samasta portista kulkee talvella lumikuormia ja kesällä maa-ainesta, ja ne läjitetään eri paikkoihin. Määrät ovat pienempiä kuin Iisalmessa, sillä ympäristöluvan mukaan Linnakankaan läjitysalueelle saa tuoda puhtaita maa-aineksia 38 500 kuutiometriä vuodessa.

Linnakankaalle hankittiin vuonna 2018 uusi puomi, johon asennettiin Tolotechin kulunvalvontajärjestelmä. Vanha portti oli mekaaninen ja siinä oli avaimella aukaistava lukko. Hyppy avainrumbasta etähallittavaan järjestelmään on ollut mieluisa niin kunnalle kuin kuljetusyrittäjillekin.

”Olemme olleet tähän tyytyväisiä. Kun jokaisesta koodin näppäilystä jää lokitieto järjestelmään, pystymme seuraamaan liikennöintiä ja tuodun aineksen määrää paljon paremmin. Kulunvalvonta vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta ja lokitieto auttaa laskutuksen tarkistamisessa”, kertoo kunnossapitoinsinööri Jouni Leskinen Kempeleen kunnasta.

”Säästää kummankin osapuolen aikaa, kun ei tarvitse sopia treffejä varikolle avainten luovuttamista varten, vaan asia voidaan hoitaa puhelimessa tai sähköpostitse. Kulkulupa voidaan rajoittaa esimerkiksi vain tietyille päiville tai ajankohdille. Eikä portin avaimien perään tarvitse kysellä, kun koodin voi lakkauttaa järjestelmästä heti, kun tarve sitä vaatii”, hän jatkaa.

Leskisen mukaan jaettujen porttikoodien määrä voidaan laskea kahden käden sormin. Noin puolet yrityksistä ajaa lunta ja loput maa-ainesta. Jokaisella luvan saaneella yrityksellä on oma PIN-koodi.

Uusia ominaisuuksia käyttöön vähitellen

Kempeleessä portille asennettiin syksyllä myös Tolotechin järjestelmään integroitu kamera, joka ottaa portille saapuvista ajoneuvoista useita kuvia muutaman sekunnin välein.

”Meillä on ollut välillä luvattomia kävijöitä, ja nyt näemme kuvasta, kuka siellä on käynyt. Jos sääolosuhteet ovat suotuisat, kuvassa näkyy ajoneuvo, sen rekisterikilpi sekä kuorman sisältö. Tämä on ollut hyvä lisä alueen valvomiseen. Olemme hyödyntäneet kameraa joskus jopa kelin tarkkailuun ja katsoneet, onko alueella alkanut sataa lunta” Leskinen sanoo.

Leskinen kokee järjestelmän helppokäyttöiseksi. Kempeleen kunnassa sitä käyttää kahdesta kolmeen työntekijää, jotka myöntävät kulkuoikeuksia, laativat laskuja lokitietojen pohjalta ja valvovat alueen käyttöä. Leskinen on yksi heistä. Järjestelmän kehityskohteita kysyttäessä hän miettii hetkisen.

”Viime vuonna meillä oli ilkivaltaa, kun näppäimistö särjettiin useammin kuin kerran. Näppäimistöä voisi kenties kehittää vieläkin kestävämmäksi. Onneksi Tolotech toimitti nopeasti uuden näppäimistön hajotetun tilalle”, hän pohtii.

Iisalmessakin kulunvalvontajärjestelmän käytön laajentaminen on tapetilla. Korolainen kertoo, että järjestelmä on tarkoitus päivittää tulevaisuudessa, kun lumenkaatopaikalla aloitetaan hiekoitushiekan vastaanottaminen.

”Kun hamassa tulevaisuudessa saamme kenttäpohjan kuntoon, päivitämme järjestelmään lisäominaisuuden, jonka ansiosta kuljettajat voivat ilmoittaa, onko kyydissä lunta vai hiekkaa.”

Korolainen kehuu Tolotechin järjestelmän laajennettavuutta, sillä kaupunki voi keskittää eri kohteiden kulunvalvonnan yhteen järjestelmään.

”Se on bonusta ja plussaa, että siihen voidaan yhdistää erilaisia kohteita ja laskutus saadaan toimimaan yhtenäisesti. Järjestelmä on hyvä ja toimiva. Voimme hallita etänä lähes kaikki ongelmatilanteet ja lisätä käyttöoikeuksia lennosta”, hän kiteyttää.

 

Teksti: Henna Lusa

Kuva: Joona Kotilainen

Julkaistu: 12.2.2020